auringonpolttaja

"Hullusta joka vaalii itsepintaisesti hulluuttaan, tulee viisas" – William Blake

Lootuksia suomalaismaisemassa

Turun Sanomat 13.3.2013

Jarkko Sandell: Auringonpolttaja. Savukeidas. 57 s.

 

Savolaistunut Stadin kundi, Jarkko Sandell, läpivalaisee kulttuuria ja ihmissielua esikoisrunokokoelmassaan Auringonpolttaja. Näkökulma vaihtelee yleisistä kulttuurin madonluvuista henkilökohtaiseen sielunmaisemaan. Jo osastojen nimet Olipa kerran ihminen ja Frankenstein vihjaavat mistä on kyse.

Sandellin teoksen kokoavana teemana on ihmisen vapaus ja erilaiset sitä kaventavat instituutiot, rakenteet ja aatesuunnat. Teoksen taustalla vaikuttaa siis olevan ajatus siitä, että kulutuskulttuuria ja tieteellis-teknisyyttä korostavassa nykyajassa ihmisyys on päässyt unohtumaan.

Kirjakauppiaanakin tunnetuksi tulleen runoilijan teksteistä aistii laajan lukeneisuuden, joka kuitenkin tiivistyy suoriksi metalyyrisiksi viittauksiksi vain harvoin, ja hyvä niin.

Vapaita kukkia ja kalterikukkia

Kuten todettua, kokoelman tekstien päähuomio on ihmisen luomien hirviöiden kaatamisessa, rajallisuutemme tunnustamisessa. Tätä etsintää tehdään ennen kaikkea lausein, jotka toisinaan kieltävät loogisuutensa.

Toisinaan proosarunot etenevät assosiaatioin, jolloin tekstissä on vahvan kirjallinen, kirjallisesta traditiosta tietoinen, sävy. Toisinaan Sandell tarjoaa väläyksenomaisia näkyjä eletystä ja koetusta. Hän luotaa yhtä paljon sisäistä kuin ulkoista todellisuutta. Mielikuvitus yhdistelee asioita villisti, ja kulttuurissa siirtyvät kertomukset risteilevät.

Teoksessa ovat läsnä niin tarkasti määrittyvä (lähi-)menneisyys kuin myös myyttinen aika. Proosaruno-muodosta, teemoista ja joistakin ilmaisuistakin johtuen ei voi välttyä siltä, että Auringonpolttajaa lukiessa mieleen muistuvat Markku Paasosen varhaiskokoelmat.

Ylipäätään Sandellin runojen muoto ja vapaamittaisuus muistuttaa, 2000-luvun alussa suomalaisessa runoudessa keskeisen, proosarunon tekijöistä. Paasosen teosten ohella mielleyhtymiä muodostuu Aki Salmelan varhaistöihin.

Liiallista yrittämistä

Kaiken kaikkiaan Sandellin Auringonpolttaja ei ole pankin räjäyttävä esikoisteos, mutta tasapainoinen ja tyylitietoinen kokoelma se on. Itse toivoisin tekijän pääsevän jatkossa paikoitellen raskassoutuisesta kulttuurirunoudesta moniäänisempään suuntaan.

Kirjallisuuspuheen ja maailmoja siirtelevän otteen sijaan, tai lisäksi, odotan enemmän tässä ajassa ja tämän ajan kielessä kiinni olevaa tekstiä. Auringonpolttajassakin on toki omat jopa humoristiset hetkensä, mikä raikastaa teoksen yleisilmettä.

Esikoisteokselle tyypillisesti Sandell syyllistyy välillä, tosin harvoin, liialliseen yrittämiseen. Tyhjä kohosteisuus ja pienen ajatuksen pukeminen pompöösiin pakettiin lähinnä ärsyttää, mutta harvassa nämä hetket ovat, ja uudet laadukkaat tekstit hälventävät harmituksen nopeasti

Parhaimmillaan teos on silloin, kun Sandell lainaa hengellisen vertauksen tai opetuksen muodon, ja yhdistelee itämaiseen kuvastoon tuokioita suomalaisilta huoltamopihoilta. Kaksi maailmaa ja diskurssia risteää, havahduttaen huomaamaan olemisen jokapäiväistä ihmeellisyyttä.

JAAKKO MIKKOLA

Linkki:

http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/461460/Lootuksia+suomalaismaisemassa

 

Mainokset

Saunapenkki George Nakashiman innoittamana – Sauna Bench inspired by George Nakashima

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

’Lokakuun uni:

saunajakkaran nahkeus,

yökkö lampussa.

Hukuksissa laiturin

alla kivet ja korret’

Tanssi – The Dance

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

’Pisaran tanssi

polttavalla levyllä,

teräksenpuna.

Uneksinko olleeni

muutakin kuin pisara?’

Arvostelu Savon Sanomissa ja Keskisuomalaisessa 24.10.2012

Jarkko Sandell – Auringonpolttaja

Jarkko Sandellin (s. 1972) esikoiskokoelman takakannessa ilmoitetaan, että runoilija viettää aikaansa Savossa maaseudulla kissan ja mummon kanssa. Tämä on oivallinen lähtökohta mietiskelevälle runolle ja etäisyyttä ottavalle, urbaanista itsekeskeisyydestä sivussa olevalle elämäntavalle.

Sandellin meditatiivinen kokemus saa maaseudun näyttämään toisenlaiselta. Sisäinen ja ulkoinen maisema yhtyvät, joskus hyvin yleisinhimillisellä tasolla toiseuden näkökulmaksi.

Sandellin runot ovat eräänlaisia proosarunon installaatioita. Ne kääntyvät joustavasti surrealismiin. Arkiset havainnot saavat unenomaisuutta, herää ihmisen muotoinen eettinen kysymys ihmisenä olemisen tarkoituksesta. Tämä kysymys on Sandellin runoissa polttava ja akuutti kuten runokokoelman hieman romanttinen ja kuumeinen nimikin antaa ymmärtää.

Alkumeri-runossa on selvää myyttisyyttä. Näin voisi kirjoittaa moderni Tulenkantaja: ”Ja katso: oli maailma ajateltu halujesi mukaan: paloiksi ainetta, joka ääneksi nimetty oli, paloiksi ainetta, joka valoksi nimetty oli ja lopulta tätä samaa ainetta, nyt vuorostaan nimetty lihaksi…”

Sandell on nimennyt erään runonsa Muodonmuutoksia –otsakkeella. Surrealismin, esimerkiksi ranskalaisen Max Jacobin proosarunojen ja Franz Kafkan kertomusten unenomaisten leikkauksien vaikutus tuntuu ainakin Sandellin tekstien taustahahmoina, hyvänä ja kuitenkin riittävän omapohjaisena.

Sandell on unenomaisuudessaan kurinalainen kirjoittaja. Joskus vain runot voisivat yllättää kirjoittajansa vielä lennokkaammin, sokeammin. Sisäisissä maisemissa Sandell osaa liikkua, jos vielä hieman rohkeammin löytyisi uusia tuntemattomia, itselle avaamattomia unen polkuja.

Hannu Waarala

Linkki:

http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/jarkko-sandell-auringonpolttaja/1263561

Jarkko Sandell: Auringonpolttaja, Savukeidas 2012

Jarkko Sandell: Auringonpolttaja ISBN 978-952-268-051-8 Pehmeäkantinen. Syyskuu. 18,90€. Runokokoelma. 64s.

Esikoisrunokokoelmassaan entinen kirjakauppias etsii todellisuuden sanojen tavoittamattomissa olevaa olemusta innoittajinaan zeniläiset opettajat, eri uskonnollisten traditioiden mystikot ja suomalaiset kylähullut. Jarkko Sandell (s.1972) on Helsingistä Savoon maalaistunut
runoilija.

”Ei tämä ole teeseremonia, eikä tuo laskuoja tuossa ole Isuzun pyhä joki. Yksi Iso Mutta on tämä mutta: meillä on piiloisa kuusikko jossa tulisiipinen käki, kuhmuinen pannu jossa perkele ja selkiämme pitkin kiipeävät sodan käyneiden miesten kiväärit. Me olemme humalassa, koko helvetin metsä.”

http://www.savukeidas.com/

 

 

Kirjan julkaisutilaisuus Tampereella Tulenkantajien kirjakaupassa 2.10.2012 kello 18.00 ja jatkot kello 20.00 teatteriravintola Kivessä.

Tervetuloa!